perjantai 22. elokuuta 2014

Sydämen toiminta ja verenkierto

Yksi ihmisanatomian vaikeimmista aiheista on varmasti sydämen ja verenkierron toiminta. Tämän takia yritän opetella aiheen helpoimman kautta, eli visuaalisesti kuvien avulla. Alla näkyy kuvina sydämen rakenne:


Tietoa sydämestä:
- omistajansa nyrkin kokoinen, painaa 300-350 grammaa
- pumppaa verta verisuonistoon
- verenkiertoelimistö ylläpitää elimistön tasapainotilaa (homeostasiaa)
- väliseinät estää hapekasta ja hiilidioksidista verta sekoittumasta toisiinsa
- oikea puolisko pumppaa verta pieneen verenkiertoon, eli keuhkoverenkiertoon ja vasen isoon verenkiertoon, eli muualle elimistöön
- läpät varmistavat, että veri virtaa vain yhteen suuntaan
- verisuonia ovat. hiussuonet, valtimot ja laskimot
- veri virtaa sydämestä poispäin valtimoita pitkin
- veri palaa sydämeen laskimoita pitkin

Verenkierto keuhkojen ja sydämen välillä:

Sydänlihas:

- syke = sydämen lyönnit eli supistukset minuutissa
- iskutilavuus = yhden supistuksen aikana pumppaama verimäärä (n 70ml)
- sinussolmuke = säätelee sydämen sykettä
- lepovaihe = diastole (verta virtaa laskimoista eteisiin, vasempaan hapekasta, oikeaan hiilidioksidipitoista)
- supistumisvaihe = sytostole (veri puristuu valtimoihin, vasemmata kammiosta aorttaan ja oikeasta kammiosta keuhkovaltimorunkoon)
- hermosto ja hormonit säätelee sydämen sykettä

Veren kierto eliistössä:

Isosta verenkierrosta tulee hiilidioksidi pitoista verta ylä- ja alaonttolaskimoa pitkin eteiseen. Oikea kammio pumppaa veren keuhkovaltiomoita pitkin keuhkoihin, joiden hiussuonissa hiilidioksidia poistuu verestä keuhkorakkuloihin, joiden hiussuonissa hiilidioksidia poistuu verestä keuhkorakkuloihin ja happea siirtyy vereen. Keuhkoverenkierrosta happipitoinen veri palaa keuhkolaskimoita pitkin vasempaan eteiseen ja sieltä asempaan kammioon, joka pumppaa sen aorttaan ja sieltä edelleen elimistöön. Solut käyttävät veren tuoman hapen energian vapauttamiseen soluhengityksessä, jossa syntyy hiilidioksidia, joka siirtyy laskimoita pitkin sydämen oikeaan eteiseen ja sieltä taas keuhkoihin.

Paine-erot saavat veren virtaamaan verisuonissa:
- veri virtaa korkean paineen alueelta matalaan paineeseen
 
- valtimot säätelevät supistumalla ja laajenemalla kudoksiin virtaavan veren määrää
 - sydämen ja aivojen verenkierron on koko ajan pysyttävä riittävänä, sillä lyhytaikainenkin verenpuute aiheuttaa niissä vaurioita                           - veren edetessä pienempiin hiussuoniin, verenpaine laskee                - aineiden vaihtuminen veren ja kudosten solujen välillä tapahtuu helposti hiussuonten ohuiden seinämien läpi veren virratessa hitaasti - hiussuonet muuttuvat pikkulaskimoiksi -> suuremmiksi laskimoiksi -> veri palaa takaisin sydämeen    - laskimoiden verenpaine on niin alhainen, ettei se enää yksinään pysty ylläpitämään veren virtausta       -> laskimoiden ja sydämen oikean eteisen välinen paine- ero palauttaa veren sydämeen   - läpät estävät verta valumasta taaksepäin

Imusuonisto on imusolmukkeiden ja imusuonten muodostama
elinjärjestelmä. Imusuonisto palauttaa verisuonista tihkuvan nesteen (veriplasma eli verineste) ja suolistosta imeytyvän rasvan verenkiertoon.
- imusuonet palauttavat ylimääräisen kudosnesteen verenkiertoon
- imusuonissa on läppiä, kuten laskimoissakin
- > imuneste etenee lihasten supistumisten vaikutuksesta
- imsuonisto kulkee verisuoniston kanssa samoja reittejä ja yhdistyy sydämen lähettyvillä solislaskimoon, jossa imuneste sekoittuu vereen
- imuneste kulkee imusolmukkeiden läpi, joissa on runsaasti mikrobeja tuhoavia valkosoluja


2 kommenttia:

  1. Helevitin hyvin värkätty. Pakko lainata tätä sivua omiin opintoihin. Suuri kiitos.

    VastaaPoista
  2. Moikka. Sulla on Ekassa kuvassa sydämen rakenteessa hieman mennyt sekaisin valtimo ja laskimo. Yläonttolaskimon takana ei ole keuhkolaskimoa, vaan keuhkovaltimo.

    VastaaPoista