Lajien kehitys ja lisääntyminen

Miksi lisääntyä?

kaikki kuolee aikanaan, joten lisääntyminen on ainoa keino lajin säilymisen kannalta pysyä maapallolla. Jotta lajin yksilömäärä säilyy ennallaan, on uusia yksilöitä synnyttävä enemmän kuin edellisessä sukupolvessa, sillä kaikki yksilöt eivät elä lisäntymisikään asti.

Lisääntyminen jaetaan suvulliseen ja suvuttomaan lisääntymiseen. 

Suvuton lisääntyminen:

- yksinkertaisin tapa

- yksisoluiset lisääntyvät suvuttomasti jakautumalla

- itiökasvit (sammaleet ja sanikkaiset) lisääntyvät suvuttomasti itiöiden avulla

- kasvit voi lisääntyä kasvullisesti mukuloiden, rönsyjen, maavarsien, sipuleiden, mukuloiden, silmujen tai juurtuvien oksien avulla, sillä nämä osat juurtuvat ja irtoavat emoyksilöstä.

-klooneja = sama perimä = ei muutosta perimässä = ei mutaatiota

- tehokasta, nopeaa ja varmaa

Suvullinen lisääntyminen: 

- siittiö hedelmöittää munasolun eli tsygootin

- siemenkasveilla siitepölyhiukkasen tuma yhtyy siemenaiheessa olevaan munasolun tumaan

- sukupuolet

- kasveilla ei sukupuolta, sillä kasvilla on sekä hede että emi on samassa yksilössä

- joillain eläimilläkin on molemmat sukupuolielimet (kastemadot ja kotilot) -> itsesiitos

- tietyn ominaisuuden aiheuttavia geenejä on kaksi

- ulkoinen ja sisäinen siitos

- siitos johtaa hedelmöittymiseen

- risti- ja itsepölytys

- sukupuolivietti

- luonto estää lajien risteytymisen sillä riteytynyt yksilö on usein lisääntymiskyvytön

- suvullinen lisääntyminen edistää evoluutiota sillä lajiin tulee uusia geeniyhdistelmiä

- partenogeenisessa lisääntymisessä ei tapahdu hedelmöitystä, sillä munasolu tuottaa jälkeläisen ilman hedelmöitystä = neitseellinen lisääntyminen

Lajien kehitys: 

- suvullisessa lisäntymisessä jälkeläiseen tulee geeniyhdistelmiä joten jälkeläinen poikkeaa geneettisesti vanhemmistaan

- perinnöllinen eli geneettinen muuntelu tuottaa evoluution kannalta riittävän erilaisia yksiöitä

- luonnonvalinta karsii vain elinkelpoiset yksilöt

- geenivirta = geenejä siirtyy populaatiosta toiseen 

- isolaatio eristää populaation kahteen osaan, jolloin populaatiot kehittyvät omiksi alalajeikseen ja edelleen omiksi lajeikseen eivätkä voi enää lisääntyä keskenään

- isolaatiotekijöitä on vuoristot, kanjonit, laajat vesistöt, autiomaat

- sopeutumislevittäytymisessä syntyy uusia lajeja, kun populaatio levittäytyy uudelle alueelle ja muuttuu uusien olosuhteiden myötä uudeksi lajiksi