Ja nyt olisi aiheena yhtenä laajana asiakokonaisuutena maailman synty ja evoluutio ihmisten kehittymiseen asti. Ihmisten kehittymista kädellisitä ja apinoista olen käsitellyt ensimmäisissä blogikirjoituksissani, sillä se aihe tulee tarkemmin neljännellä kurssilla, joten nyt hyppään sen aiheen yli.
Maapallon synty:
1. Maapallon ikä 4,6 mrd. vuotta
2. Alkumaapallon kaasukehä: vety, ammoniakki, metaani, rikkivety, vesi
- runsaat sateet -> mineraalien huuhtoutuminen alkumereen suoloiksi
3. Kemiallinen evoluutio
- salamointi + voim. UV-säteily -> ensimmäiset orgaaniset yhdisteet (aminohapot -> peptidit -> proteiinit ja nukleiinihapot -> DNA, RNA)
4. Jäljitelty Millerin laitteella (USA 1953)
5. Biologinen evoluutio
- alkeistumalliset(3,5 mrd. vuotta sitten): orgaaniset molekyylit yhdistyivät kolloidipisaroiksi
-> ulkopinta puoliläpäisevänä kalvona
-> alkeellinen solu, jolla elävän organismin piirteet: aineenvaihdunta ja kahdentuminen
- aitotumaiset (noin 1,4 mrd. vuotta sitten): suureenalkeistumalliseen ympäristöön pieniä bakteereja -> mitokondrioiksi (symbioosin seuraus)
-> siimaeliö
↙ ↘
kasvi- ja eläinsolun synty:
-mitokondrioita sisältävän soluun simbakteeri -> viherhiukkseksi -> fotosynteesi
6. Hapen vallankumous: O ₂ ilmakehään (2-1 mrd. vuotta sitten)
-> eliöstön nopea lisäntyminen (kambrikautinen räjähdys)
7. Monisoluisia kasveja ja eläimiä meressä
8. Maakasvien synty 500 milj. vuotta sitten
9. Maaeläinten kehittyminen (selkärankaiset 400 milj. vuotta sitten)
EVOLUUTIOTEORIAT:
Lamarckismi: ympäristö asettaa yksilön rakenteelle vaatimuksen -> eliö pyrkii täyttämään vaatimuksen -> eliö muuttuu täyttääkseen vaatimuksen -> eliö muuttuu aatimusta täyttäessään -> muutos yksilöiden elinaikaan periytyy jälkeläisille -> laji muuttuu
Darwinismi: eliölajeissa luontaista muuntelua -> yksilöt tuottavat enemmän jälkeläisiä kuin ympäristö pystyy ylläpitämään -> yksilöiden välille syntyy kilpailua -> vain parhaiten ympäristöönsä soveltuvat yksilöt jää eloon ja saa jälkeläisiä -> laji muttuu
Synteettinen evoluutioteoria:
1. mutaatiot
2. uudet geeniyhdistelmät (muuntelua tuottavia evoluutiovoimia eli erilaisuutta)
3. geenivirta tuottaa materiaalia, jota
4. sattuma,
5. luonnonvalinta ja (muuntelua ohjaavia voimia)
6. isolaatio muokkaavat, lajittelevat ja testaavat
-> geenitasapaino/suhteet populaatiossa -> laji kehittyy
Evoluution tutkiminen ja todisteet:
fossiilitypit:
- kivettymät: yleisin fossiilityyppi, joka syntyy kun kuolleen eliön kudokset korvautuu ympäristön kivennäisaineilla. Ikään kuin muuttuvat kiveksi
- painanteet: elinympäristöön jäänyt jälki, kuten painauma maaperässä. Maa-ainekseen on painautunut ikäänkuin muotti. Eliön pintarakenteesta jäänyt korkokuva.
- kokonaisena säilynyt eliö on säilynyt yhtenä kappaleena esim. hyönteinen puun pihkassa eli hapettomissa olosuhteissa
- nykypäivään säilyneitä eliöitä, jotka osoittavat evoluution olleen nopeaa ja välttämätöntä lajine säilymisen kannalta, mutta silti osa lajeista on pysynyt melko muuttumattomana. kehitys on siis pysähtynyt
- välimuoto fossiilissa on kahden eri eliöryhmän rakennepiirteitä, esim. liskolintu
- subfossiili: eliön jäänne, jonka kaikki kudokset eivät ole ehtineet hajota ja korvautua muilla aineilla
- fossiiliset polttoaineet: muinaisista eliöistä kovassa paineessa ja kuumuudessa muovautunut fossiili, jota hyödynnetään polttoaineena
Elämän aikakaudet:
1. elämän alkuaika: prekambri (arkkeja, bakteereja, syanobakteereja)
2. elämän vanha aika: kambri (selkärangattomien ryhmiä), ordoviikki (alkeellisia selkärankaisia), siluuri (kaloja), devoni (itiökasveja), hiili (sammakkoeläimiä), permi (paljassiemenisiä)
3. Elämän keskiaika: trias (hirmuliskoja), jura (koppisiemenisiä, liskolintuja), liitu (istukkallisia nisäkkäitä, lintuja)
4. elämän uusi aika: tertiääri (lintu. ja nisäkäsryhmiä), kvartääri (ihmiset)
Polveutumisen ja sukulaisuuden todisteita:
-> yhteisestä kantamuodosta
1. homologiset elimet/rakenteet: samasta perusmuodosta eri käyttötarkoitukseen
2. surkastumat eli rudimentit: käyttötarkoituksensa menettäneet ruumiinosat ja rakenteet, jotka sukulaislajeilla on edelleen käytössä ja jäljellä, esim. häntäluu, umpisuoli
3. yksilönkehityksen vertailu: yksilönkehitys kertaa lajinkehityksen vaiheita
4. molekyylivertailu: proteiinit (entsyymien, vasta-aineiden, hemoglobiinin aminohappojärjestys), (geenien ja kromosomien rakenne)
Eläinkunnan kehitys:
1. selkärangattomien kehitys merissä (sienieläimet, kaksi solukerrosta)
2. polttiaiseläimet (esim. meduusa, useampi solukerros, liikkuvat vedessä)
3. nilviäiset (kuori, suojautuivat uhkatekijöiltä)
-> alkoi kilpavarustelu jossa lajit kehittyivät suojautuakseen paremmin saalistajilta
4. kalat rustokalat -> luukalat (ensimmäiset selkärankaiset, lihaksisto, leuattomia alkukaloja, luupanssari, sisäinen tukiranka aluksi ruostoa, myöhemmin luuta)
5. eläimet seurasivat kasveja maalle (ei saalistajia ja kasveja ravintona)
6. niveljalkaiset (hämähäkit, hyönteiset)
-> luukaloille ja varsieväisille kehittyi keuhkot
7. varsieväisistä kehittyivät sammakkoeläimet (kidukset ja keuhkot, lisääntyminen vedessä)
8. matelijat
9. hirmuliskot -> sukupuutto (syy: tulivuoritoiminta, maapalloon törmännyt meteoriitti -> happosateet, maastopalot ja pitkä talvi)
-> eloon jäivät krokotiilit, kilpikonnat, liskot ja käärmeet
10. linnut ja pienet nisäkkäät (kehittyivät hirmuliskoihin kuuluvista matelijoista)
11. nisäkkäät kehittyivät ja niistä tuli istukallisia nisäkkäitä (alkeellisia nisäkkäitä ovat esim. pussieläimet)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti