Eliökunta

Bakteerit; jako ryhmiin;

                 Bakteerit
                 ↙  ↘
 aitobakteerit         arkit  

↙  ↘
varsinaiset   syano eli sinibakteeri = sinilevä
bakteerit

Arkit:	Bakteerit:
-useimmat omavaraisia - elää ääriolosuhteiss: pohjoisen maaperässä kuumissa lähteissä happamissa olosuhteissa suolaisessa ympäristössä syanobakteerit omavaraisia (yhteyttävät, tuottaa happea fotosynteesissä, myrkyllisiä, aineenvaihduntatuotteita)	- aerobisia (hapekkaissa olosuhteissa) - anaerobisia (hapettomissa olosuhteissa) - kemosynteesi (osa omavarasia) - N-, Fe- ja S- yhdisteitä hapettamalla energiaa -> pelkistäminen -> CO₂ + H -> orgaanisia yhdisteitä

Bakteerin rakenne:

Bakteerin "tehtävät":
- toimii hajottajina

- toimii lahottajina

- toimii mädättäjinä

- perustuotannossa (yhteyttäminen ja kemosynteesi)

- loisina (taudinaiheuttaja)

- symbíontteina (herneen juurinystyröissä tai ihmisen ruuansulatuksessa)

- Esitumaisia = PROKARYOOTTEJA

- arkit eivät esiinny loisina eivätkä aiheuta tauteja

- toisenvarainen = heterotrofisia

- aerobinen = happea vaativa

- HUOM! bakteereista hyötyä esim. suolistobakteeri tuottaa K- ja B- vitamiineja

- lisääntyvät suvuttomasti jakautumalla kahtia

- lisääntyvät nopeasti, jos on sopiva lämpötila, ravintoa ja kilpailevat lajit puuttuu

- levät ovat omavarasia ja yhteyttämiskykyisiä ja yksisoluisia lajeja

- sienet ovat yksi- tai monisoluisia aitotumaisia eliöitä ja elävät usein symbioosiss muiden eliöiden kanssa 

Kasvit:

  

- sammaleet olivat ensimmäisiä kasveja maalla

- jaetaan kahteen pääryhmään: lehtisammaleet (varsi+ lehdet) ja maksasammaleet (alkeellisia, sekovarsi)

- hennot juurtumahapset, joilla kiinnittyvät maahan

- vesi ei kulje putkistoja pitkin sammaleessa vaan sammal varastoi vettä suoraan lehtien ja varren läpi

- > kosteat elinpaikat

- sateet mahdollistavat lisääntymisen sillä koiraiden siittiöiden on uimalla päästävä hedelmöittämään naaraan munasolu

- kestävät hyvin kuivumista ja kylmyyttä

- lisääntyvät suvuttomasti katkenneilla varsilla

Sanikkaiset on itiökasveja:

- saniaiset, kortteet ja liekokasvit

- putkilokasveja: ottavat maasta vettä juurillaan, joka kulkee ravinteiden kanssa putkistossa kasviin

- itiöt kehittyvät suvuttomasti itiöpesäkkeissä

-> tuuli kuljettaa itiöitä uudelle kasvupaikalle

-> muodostuu alkeisvarsikko, johon kehittyy siittiö- ja munasolupesäkkeitä

-> sateisella säällä siittiöt uivat pesäkkeisiin -> hedelmöitys

- sanikkaiset lisääntyvät suvuttomasti maavarrella

- saniaiset kasvavat kosteilla seuduilla

- kortteillaon nivelikäs uurteinen varsi ja pitkät rönsyilevät maavaret

- liekokasveilla on maata pitkin suikerteleva pääverso, josta kasvaa pystyversoja

Siemenkasvit:

- varsi, lehdet, juuret, johtosolukko ja kukinto (lisääntyminen)

- lisääntyminen alkaa pölytyksellä, jossa kukan heteissä syntyneet siitepölyhiukkasetb tavalllisesti tuulen tai hyönteisten mukana päätyy toisen yksilön kukkaan ja sen emiin (ristipölytys)

- jos siitepöly päätyy kukan omaan emiin niin se on itsepölytys

-> siitepölyhiukkasesta kasvaa erityinen siiteputki -> sitepölyhiukkasen tuma kulkeutuu sitä pitkin emissä olevaan munasoluun 

- munasolu on siemenaiheen sisällä

- hedelmöityksen jälkeen siemenaiheesta kasvaa siemen

- siemenkasvit jaetaan kahteen pääryhmään: paljas (havupuut ja käpypalmut)- ja koppisiemenisiin

-  emikukinnoista syntyy paljassimenisillä käpyjä

- koppisiemenisillä kukan emilehdet kasvavat yhteen ja muodostavat umpinaisen kopin, sikiäimen

- koppisimenisiä kasveja kutsutaan myös hedelmäkasveiksi

- koppisiemeniset jaetaan edelleen kahteen ryhmään: yksi- ja kaksirkkaiset 

- yksisirkkaisia kasveja on sarat, heinät ja liljat

Eläinkunnan pääjaksot:

pääjakso	ruoansulatus	tukiranka	verenkirto	hermosto	erityispiirteitä
1. alkueläimet (ameeba, tohvelieläin)	-	-	-	-	kaikki elintoiminnot yhdessä solussa
2. sienieläimet (pesusieni, järvisieni)	erikseen joka solussa	-	-	yksittäisiä aistinsoluja	2 solukerrosta, epämääräinen muoto
3. polttiaiseläimet (korallit, polyypit, meduusat)	umpipäätteinen pussi, jossa vesi kiertää	koralleilla kalkkikuori	-	alkeellinen verkko	2 solukerrosta, osa säteittäisiä
4.alemmat madot (laakamato, heisimato eli lapamato)	-||-	-	kudosnestettä soluväleissä	alkeellisia hermoratoja	kaksikylkisiä, etu- ja takapää
5.nivelmadot (kastemato, juotikas)	päästä päähän	-	suljettu suonisto	tikapuu hermosto	-||-, suu ja peräaukko
6.nilviäiset (simpukat, kotilot ja etanat)	täydellinen rauhasineen	-	avoin	useita aisteja	pää ja jalka
7.niveljalkaiset (hyönteiset, äyriäiset, kämähäkkieläimet ja tuhatjalkaiset)	-||-	kitiinikuori	avoin	useita aisteja, tikapuu hermosto	pää, keski ja takaruumis
8.piikkinahkaiset (merisiili, meritähti)	-||-	kalkkikuori	vesiputkisto	säteittäin	alkeellisia ja kehittyneitä piirteitä
9.selkärankaiset (kalat,  sammakot,  matelijat, linnut, nisäkkäät	-||-	sisäinen, luutunut	täydellinen, suljettu, 2-lokeroinen 3-lokeroinen 4-lokeroinen	keskus- ja ääreishermosto	vaihtolämpöisiä, ulkoinen siitos tasalämpöisiä, sisäinen siitos