Luusto ja lihakset

Ihmisen luut:


Ihmisen luiden merkitys:
- tukiranka, johon luustolihakset kiinnittyy
- > huolehtii kehon liikkeistä ja vartalon asennosta
- suojaa sisäelimiä
- tuottaa verisoluja
- toimii mineraalien varastona
- koostuu solujen ulkopuollisesta väliaineesta, kollageenisäikeistä, kalsium ja fosfori kiteistä
- nivelpintoja peittää rustokudos
- lihakset kiinnittyy luihin jänteillä

Lihakset:




Lihaksien toiminta:
- poikkijuovaista lihassolua ympäröi sidekudoskalvo
- kimppua lihassoluja suojaa peitinkalvo
- luihin kiinnittyvät luustolihakset ovat poikkijuovaista lihaskudosta
- luustolihakset muodostuu poikkijuovaisista, lieriömäisistä soluista ja ne supistuvat nopeasti ja väsyvät helposti ja ne ovat tahdonalaisen hermoston säätelemiä
- > supistumisen saa aikaan hermoimpulssi
- supistumisessa lihassolujen proteiinisäikeet, myosiini ja aktiini liukuvat toistensa lomiin, jolloin jokainen yksittäinen lihassolu lyhenee ja lihas supistuu
- supistus riipppuu lihassolujen määrästä sillä lihas supistuu periaatteella "kaikki tai ei mitään"
- lihassolut käyttävät ATP:tä energianaan
- lihassolut käyttävät ATP:n tuottamiseen sekä omia glykgeenivarastojaan että verestä siirtyviä rasvahappoja ja glukoosia
- soluhengitykseen tarvitaan lisäksi veren mukanaan tuomaa happea
-> mitokondriossa tapahtuva soluhengitys lataa tehokkaasti ATP- molekyylejä ja samalla syntyy lämpöä, hiilidioksidia ja vettä
- maitohappokäyminen
- lihas koostuu lihassoluista, sidekudoksesta, verisuonista ja hermoista

- Lihastyypit:

• Sileää lihasta on pääasiassa sisäelinten seinämissä, mutta se voi myös muodostaa erillisiä lihaksia kuten karvankohottajalihas. Sitä hermottaa autonominen hermosto, joten lihasten tahdonalainen liikuttaminen ei ole mahdollista.
• Sydänlihas, jota on ainoastaan sydämessä.
• Luustolihakset eli luurankolihakset, joita kutsutaan usein poikkijuovaisiksi, ovat tahdonalaisesti ohjattavia lihaksia, jotka mahdollistavat kehon ja sen eri osien liikkeet. Ne kiinnittyvät yleensä jänteiden välityksellä luihin.

Sileän lihaksen solut ovat yksitumaisia ja muodoltaan sukkulamaisia. Supistumiseen vaadittava signaali tulee pääosin autonomisesta hermostosta. Yksi lihassupistus voi kestää huomattavasti pidempään kuin poikkijuovaisissa lihaksissa — jopa 5 sekuntia. Sileän lihaksen supistuminen on kuitenkin hitaampaa kuin poikkijuovaisen lihaskudoksen. Sileitä lihassoluja on esimerkiksi suolistossa, verisuonissa, sappitiehyissä, virtsajohtimessa ja kohdussa. Sileästä lihaskudoskesta voi muodostua myös erillisiä lihaksia kuten karvankohottajalihas.

Sydänlihaksen solut ovat kiinnittyneet toisiinsa ohuiden ns. kytkylevyjen avulla, muodostaen verkkomaisen rakenteen. Sydänlihassolut supistuvat ilman hermoja tahdistinsolujen avulla. Tahdistinsoluista impulssi leviää kytkylevyjen aukkoliitosten kautta kaikkiin sydänlihassoluihin. Sydänlihasta voi pitää tavallaan poikkijuovaisen ja sileän lihaksen välimuotona, koska rakenteeltaan sydänlihassolut muistuttavat poikkijuovaisia lihassoluja, mutta se on sileiden lihassolujen tapaan hyvin väsymätön.

Luustolihakset ovat rakentuneet pitkistä sylinterimäisistä lihassoluista eli lihassyistä. Supistuminen tapahtuu tahdonalaisesti. Tästä lihastyypistä käytetään myös nimitystä poikkijuovainen lihas mikroskoopilla selvästi näkyvien juovien takia. Lihassolut ovat monitumaisia. Lihassolujen tumat sijaitsevat solun pinnassa solukalvon alla.