Solut

Biologian neljännen kurssin kolmannessa kappaleessa käsitellään soluja. Solut tulevat tutuiksi jo monista edellisistä kursseista ja käsitellään edelleen neljännessä kurssissa.


Kappaleen tiivistelmässä käsittelen kirjan tehtävän 1 kaikki käsitteet, joten olkoon se tällä kertaa tekemäni kappaleen tehtävä.


Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua. Ihmisen sisältä löytyvät solut ovat kaikki peräisin yhdestä hedelmöittyneestä munasolusta ja kaikki solut toimivat kehon sisällä kiinteässä yhteistyössä. Solut jakaantuvat mitoosilla jolloin sama geeni kopioituu niihin (kerron tarkemmin kerratessani yo kokeeseen 3 kurssia). Solut, jotka eivät ole erikoistuneet mihinkään tehtävään, syntyvät ensimmäisestä jakautumisesta, olevat kantasoluja. Tiettyihin tehtäviin erikoistuneissa soluissa toimivat vaan sille tarpeelliset geenit ja muut geenit ovat lukkiutuneita. Näin kehittyy eri solutyyppejä, joita aikuisessa ihmisessä on yli 200 tyyppiä.


Samoihin tehtäviin erikoistuneet solut muodostavat kudoksia. Kudoksia on neljää eri tyyppiä:
Epiteelikudos:

- solut vierekkäin ja tiukasti kiinni toisissaan

- kolme päätyyppiä : pinta-, aistin- ja rauhaskudos

- pintakudos suojaa elimistön ulko- ja sisäpintoja

- aistikudos ottaa vastaan aistiärsykkeitä

- rauhaskudosta on umpi- ja avorauhasissa,

tehtävänä erittää limaa ja hormoneja

Side- ja tukikudos:

- sidekudos, rustokudos, luukudos, rasvakudos

 => nivelsiteet ja jänteet

Lihaskudos:

- supistumiskyky, liikkeiden tuottaminen

- poikkijuovainen-, sileä- ja sydänlihaskudos

Hermokudos:

- välittävät informaatiota solujen välillä (kerron tarkemmin seuraavassa kirjoituksessa)

Elimet muodostuvat yleensä monista kudostyypeistä, usein jopa kakista neljästä. Elimiä on esim. sydän, maksa, haima, keuhkot. Myös elimet usein toimivat yhteistyössä toistensa kanssa.

Ihmisestä löytyy kaiken kaikkiaan 20 000 geeniä 23. vastinkromosomiparissa. Geenien eri muotoja kutsutaan alleeleiksi (kerron lisää yo kokeeseen valmistautuessani). Geenien toiminta vaikuttaa ihmisen ominaisuuksiin, ruumiinrakenteeseen, elintoimintoihin ja käytökseen. Mutaatio on sattumanvarainen tai pysyvä muutos perimässä. Mutaatiota aiheuttavaa tekijää kutsutaan mutageeniksi.

Elimistö pyrkii säilyttämään homeostasian, eli sisäisen tasopainotilan, sillä elimet,kudokset ja solut vaativat vakaita olosuhteita. Tämän vuoksi solut viestivät toisilleen kemiallisilla viestiaineilla tai sähköisillä hermoimpulsseilla. Viestin vastaanottaneen solun reagointia viestiaineeseen kutsutaan vasteeksi. Vaste voi olla geenien aktivoitumista tai geenien kytkemistä pois päältä. Joissain tapauksissa, esim. kun jotkut solut käy tarpeettomiksi niin viestin tehtävä on johtaa solu ohjelmoituun solukuolemaan eli apoptoosiin. Solujen viestintä:

- vierekkäisten solujen välillä

- tarttuu toiseen soluun ja muuttaa sen toimintaa (esim. valkosolut)

- viestiaineet (yleensä proteiineja)

- kasvutekijät (hillitsee tai lisää solujen jakaantumista) -> säätelee kudosten ja elinten kasvua

- hormonit

- hermosolut

 

Syöpä:

- joka neljännellä suomalaisella

- yleisin kuolinsyy teoll. maissa

- solut jakaantuvat hallitsemattomasti

- syöpää aiheuttava tekijä on karsinogeeni

- esisyöpägeenit käynnistää syövän synnyn

- > mutaatio

- syöpägeeni = onkogeeni

- > solu jakaantuu hallitsemattomasti

- syöpä on iäkkäämmillä ihmisillä yleisempää kuin nuorilla sillä geenien proteiinit kykenee korjaamaan mutaatioita, mutta vanhetessa puolustusjärjestelmä heikkenee

- syöpäsolut muodostaa kasvaimia

- kasvainsolut voi vaurioittaa ympäröiviä kudoksia

- syöpäkasvain saa aikaan uusia verisuonia -> kasvain saa ravintoo ja happee

- etäpesäkkeet (syövän vaarallisin ominaisuus)

- Hoitokeinot: leikkaus, sädehoito, sytostaatit eli solunsalpaajat, interferonit, kantasolujen käyttö, täsmälääkkeet