eläinten käyttäytyminen, ekosysteemit ja biodiversiteetti

Ekosysteemit:
- ekosysteemi = luontonsa puolesta yhtenäisen alueen eliöt ja niiden eloton ympäristö
- abioottinen ja bioottinen osa:
↙  ↘
- valo, lämpö, pH, kasvit, eläimet, sienet, bakteerit
vesi, kasviravinteet
                                    => suo, järvi, lampi, metsäalue, yms.





Ravintoketju:




ja vielä kerran energian ja ravinteiden virtaus ekosystemissä:



Nettotuotanto = bruttotuotanto- kasvien hengityksessä omaan tarpeeseensa vapauttama energia (nettotuotanto on noin puolet bruttotuotannosta)

Populaatioekologiaa:

-populaatio = tiettynä aikana tielyllä alueella elävät saman lajin yksilöt
- tunnuslukuja: tiheys, ikä- ja sukupuolirakenne, eloonjääminen

Populaation tiheyden säätely ja kasvun mallit

- Potentiaalinen eli eksponentiaalinen käyrä (J-käyrä) on harvinainen luonnossa (vain ihminen yli 7 mrd.)
- Logistinen käyrä on yleinen luonnossa
- jaksottaiset kannanvaihtelut on säännöllisiä ja epäsäännöllisiä ja niissä nähdään riippuvuutta peto- saalis suhteessa, esim. myyrät ja niitä saalistaavat pedot
- muut lajit esim. orava, käpylintu, muikku, metsäkanalintu

eloonjäämiskuvaaja:

Lisää kuvateksti

A. ihminen
- elää pitkään ja kuolee vanhana

B: esim. linnut kuolevat tasaisesti minkä ikäisenä tahansa

C. kuolleisuus yleistä syntymän jälkeen esim. kaloilla









Lajien väliset suhteet:

- peto- saalis: peto hyötyy ja saalis kärsii
- kilpailu: molemmat lajit kärsii
- toispuoleinen hyöty: toinen hyötyy ja toiseen ei vaikutusta
- toispuleinen vahinko: toiselle haittaa ja toiseen ei vaikutusta
- molemminpuoleinen hyöty: molemmat hyötyy
- neutraalia: kummallekaan ei mitään väliä

Eläinten käyttäytyminen:
- tutkii etologia (ennen eläinpaykologia)
- peritty/synnynnäinen:

• ehdoton refleksi: perustuu perittyyn liikerataan- ei aivojen ohjausta -> liike
• taksiat eli suuntausliikkeet: eläin liikkuu ärsykkeen määräämässä suunnassa -> foto-, termo-, kemo-, hydrotaksiat
• kineesi : liikenopeuden muutos
• vakioliikekaavat: hymy, itku, koiran hännän heilutus, västäräkin pyrstön heilutus
• vaistonvaraiset: usein monimutkaisia liikesarjoja, laukaisijana avainärsyke(signaali, esim. ääni, muoto, liike, haju, yms.). Tutkitaan atrappien (avainärsykkeen keinotekoinen malli) avulla. Ylinormaalit ärsykkeet aiheuttavat virhesuorituksia

Opittu käyttäytyminen: 

- auttaa sopeutumaan uuteen ympäristöön/ tilanteeseen

• leimautuminen: vastasyntyneet alkavat seurata emoaan, virhesuoritus: emoksi tunnistetaan ensimmäinen liikkuva kohde
• ehdollinen refleksi: ehdoton, peritty reaktio ehdollistetaan toistojen avulla
• kouluuntuminen (dresyyri): yritysten ja erehdysten avulla oppii välttämään tiettyä toimintaa; oikea-aikainen palkkio/rangaistus auttaa, perustuu sattumaan, leikkiin, mielihyvään (huumekoirat, sirkuseläimet, lemmikit)
• matkiminen/ jäljittely: papukaija, kottarainen, varislinnut
• älykkyys/oivallus: kyky selviytyä uusista tilanteista oikealla tavalla, aikaisemmin opitun soveltaminen

Biodiversiteetti:

- luonnonkirjo, monimuotoisuus, luonnonvara, 

- arviointitasot: 1. lajin runsaus: mitä monipuolisempi lajisto, sitä suurempi diversiteetti, vert. vehnäpelto- luonnon niitty

2. lajien sisäinen muuntelu:  mendelismi, mutaatio

- sopeutuminen esim. ekotyypppeinä, mitä enemmän lajin sisällä erillaisia geenejä, sitä suurempi diversiteetti. vert. jalostettu eläin- villi luonnonvarainen eläin

3. alueellinen monimuotoisuus: eliöyhteisöjen ja ekosysteemien määrä: 

- pinnanmuodot, maaperä, valaistus, kosteus

4. maisemien vaihtelevuus: metsä, järvet, suot, kulttuuriympäristöt

Avainlaji = esim.vanha haapa, josta riippuvaisia sammal-, jäkälä-, levä- ja hyönteislajeja satoja

Ilmentäjälaji = vaateliaita, vain tietyissä elinympäristöissä menestyviä esim. vanhojen metsien käävät

Tulokaslaji = muualta kulkeutuneita tai istutettuja lajeja, esim. rikkakasvit, hirvikärpänen, rusakko, metsäkauris ja lupiini

Eneemiset lajit = kotoperäinen, vain tietyllä alueella esiintyvät lajit (eristyneisyys, isolaatio), esim. saimaannorppa 

Sateenvarjolajit = laji, jonka suojelu edistää muidenkin lajijen säilymistä esim. valkoselkätikan elinympäristössä elää monia uhanalaisia lajeja

Uhanalaisten lajien säilyttäminen:

- elinympäristöjen suojeleminen

- eläintarhat

- geenipankit

- kasvitieteelliset puutarhat

- sukusolujen pakastaminen