Ihmiselimistön säätely tapahtuu pääosin hermoston ja hormonien välityksellä. Hermosto jaetaan kahteen osaan: keskus- ja ääreishermostoon.
Keskushermosto:
- aivot ja selkäydin
- aivot käsittelevät niihin saapuvaa tietoa ja säätelevät sen perusteella elimsitön toimintaa
- aivot johtaa koko elimistön toimintaa tiheän hermoverkon avulla
Ääreishermosto:
- keskushermotosta lähtevät ja sieltä tulevat hermot
- aivot saavat aistien keräämän informaation
Hermoston jako:
keskushermosto: aivot + selkäydin
ääreishermosto:
somaattinen hermosto:
motorinen hermosto: keskushermostosta luustolihaksiin tahdonalaisia käskyjä vievät liikehermot aistisoluista keskushermostoon
sensorinen hermosto: informaatiota tuovat tuntohermot
autonominen hermosto: rauhasiin, sydämeen ja sileisiin lihaksiin keskushermostosta käskyjä vievät hermot sekä sisäelimistä keskushermostoon informaatiota tuovat hermot
parasympaattinen hermosto: toimii aktiivisesti levosssa
sympaattinen hermosto: toimii aktiivisesti fyysisen ja henkisen rasituksen aikana
Selkäydin:
- kuuluu keskushermostoon
- sijaitsee selkäydinkanavassa selkärangan sisällä
- ohjaa aivoista saapuvia hermoimpulsseja ääreishermostoon jokaisesta nikamavälistä
Aivot:
- valvovat elimistön lämpötilaa, verenpainetta, sydämen sykettä ja hengitystä
- ottaa vastaan aistielimiltä tulevaa tietoa ja käsittelee sen
- aivojen avulla pystytään ohjailemaan tahdonalaisia liikkeitä
- muisti, tunne-elämä ja oppiminen
- muuttuvat kokemusten ja iän mukana -> muokkaa persoonallisuutta
- koostuvat 100 miljardista hermosolusta
- jaetaan osiin: pikkuaivot, isoaivot, väliaivot ja aivorunko
- isoaivot: 90% painosta, poimuttuneet, koosuvat kahdesta puoliskosta, joita yhdistää aivokurkiaisen hermoradat, jakautuu edelleen neljään osaan:otsalohko (säätelee puheen tuottamista, ajatuksia, tunteita ja vaikuttaa persoonallisuuteen, ohjaa tahdonalaisten lihasten supistumista)
ohimolohko (kuuloaisti ja äänen tunnistaminen, tulkinta, muisti)
päälaenlohko (käsittelee elimistöstä saapuvia lämpö-, paine-, ja kipuärsykkeitä)
takaraivolohko (vastaanottaa ja käsittelee silmistä tulevaa informaatiota ja muodostaa siitä kuvan)
Hippokampus sijaitsee ohimolohkon sisäosissa ja sillä on tärkeä merkitys uusien asioiden oppimisessa, kun tieto siirtyy työmuistista pitkäkestoiseen muistiin. Hippokampus myös tallentaa elinympäristöstä kartan muistiin.
Pikkuaivot osallistuu lihasliikkeiden tarkkuuden säätelyyn.
väliaivot muodostuu talamuksesta, hypotalamuksesta sekä kahdesta umpirauhasesta aivolisäkkeestä ja käpyrauhasesta. Talamus on on aivoihin tulevan aistitiedon väliasema ja hypotalamus ohjaa aivilisäkkeen kanssa hormonitoimintaa ja on autonomisen hermoston säätelykeskus
Aivorunkoon kuuluu: ydinjatke, aivosilta ja keskiaivot ja se yhdistää selkäytimen aivoihin. Ydinjatke säätelee mm. sydämen pumppaamista, veren määrää ja verenpainetta ja yhdessä aivosillan kanssa hengitystä ja ruoansulatusta.
Refleksit on hyvä esimerkki hermoston nopeasta toiminnasta.
Hermosolun rakenne:
Hermoston toiminta perustuu hermosolujen eli neuronien välittämiin viesteihin. Hermo muodostuu hermosolujen viejähaarakkeista eli aksoneista, tukisoluista, verisuonista ja sidekudoksista. Tuntohermot ovat yhteydessä aistielimiin ja liikehermot puolestaan lihaksiin.Hermosolun toiminta:
- tuojahaarakkeet eli dendriitit ottavat vastaan viestejä aistisoluista ja välittävät ne solukeskukselle
- solukeskuksessa sijaitsee tuma ja useimmat soluelimet
- viejähaarake eli aksoni välittää hermoimpulssin solukeskuksesta poispäin
- myeliinituppi toimii eristävänä kerroksena ja nopeuttaa impulssin kulkua
- viejähaarakkeen laajentuneet päät muodostaa hermopäätteitä, joissa sähköinen impulssi muutetan kemialliseksi
Hermosolujen viestit kulkee sähköisinä impulsseina ja niiden syntymiseen tarvitaan riittävän voimakas ärsyke, jolloin se alkaa edetä tuojahaaraketta pitkin.
Impulssin kulku:
- hermosolun solukalvo on muiden solujen tapaan puoliläpäisevä
- solukalvoissa sijaitsevien ionipumppujen ja ionikanavien läpi liikkuu sähköisesti varautuneita ioneja
- ionikanavat ovat valikoivia, eli solukalvojen läpi pääsee vain tiettyjä ioneja
- kun hermosolu ei saa ärsykettä, siinä on lepojännite, eli solun sisäpuoli on neg. varautunut verrattuna ulkopuoleen
- jännite-eron aiheuttaa sisä ja ulkopuolen erilainen ionikoostumus
- ärsyke aiheuttaa solukalvoon ioniläpäisevyyden -> hetkellinen toimintajännite, joka etenee nopeesti
- > aiheuttaa solukalvon läpäisevyyden muutoksen eli ionikanavien aukeaminen myös viereisissä solukalvojen osissa
-> natrium- ja kaliumioneja pääsee liikkumaan avautuneista kanavista
-> ketjureaktio, jonka seurauksena impulssi etenee hermosolua pitkin
- impulssin kulkusuunta on tuojahaarakkeesta viejähaarakkeeseen
-> palautumisaika, jolloin natrium-kaliumpumppu palauttaa natrium- ja kaliumionit alkuperäisille paikoilleen
- ionipumpun toiminta tarvitsee ATP:stä vapautuvaa energiaa
Synapsi:
Synapsin toiminta ja rakenne:
- hermoimpulssin tulee hermopäätteeseen ja siellä olevat välittäjäainerakkulat vapauttaa väliainetta synapsiin
- välittäjäaine sitoutuu seuraavan hermosolun natrium kanavan reseptoriin ja saa aikaan natriumkanavien aukeamisen ja vastaanottavassa solussa syntyy toimintajännite
- kanavat sulkeutuu, kun entsyymi hajottaa välittäjäaineen nopeasti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti