hormonit

Hormoni on elimistön itse valmistama eli endogeeninen kemiallinen välittäjäaine, joka kulkee erittymispaikastaan kohdesoluihin pääosin verenkierron välityksellä. Hormonit osallistuvat lähes kaikkiin elimistön aineenvaihduntaprosesseihin, ja niitä erittyy eri puolilla elimistöä sijaitsevista umpirauhasista. Hormonit säätelevät yhdessä hermoston kanssa elimistön toimintaa. hormonaalinen säätely on hermoston säätelyyn verrattuna yleensä hitaampaa ja pitkäkestoisempaa.



Käpyrauhanen: Tuottaa melatoniinia, mikä säätelee vireystilaa, unirytmiä ja muita biologisia rytmejä
Hypotlamus(hermoston osa): lisää ja estää aivolisäkkeen hormonien erittymistä, tuottaa hormoneja
Aivolisäke: etulohko: tuottaa kasvuhormoniasekä muiden umpirauhasten toimintaa sääteleviä hormoneja
takalohko: oksitosiini sääteleekohdun lihasten ja maitorauhasten toimintaa ja ADH veden takaisinimeytymistä munuaisissa
Kilpirauhanen: tyroksiini säätelee aineenvaihduntaa ja vaikuttaa kasvuun ja kehitykseen ja kalsitosiini säätelee elimistön kalsium aineenvaihduntaa
Lisäkilpirauhanen: parathormoni säätelee kalsiumtasapainoa
Lisämunuaiset: kuorikerros tuottaa kortisolia, mikä saa aikaan proteiinien pilkkoutumisen ja glykogeenivarastojen käyttöönottoa ja ydin tuottaa adrenaliinia, mikä saa aikaan fyysisen suorituksen tehostumisen rasituksessa ja stressissä
Haiman saarekkeet: tuottavat glukagonia (pilkkoo glykogeenin glukoosiksi maksassa) ja insuliinia (glukoosin siirtyminen verestä lihaksiin, maksaan ja rasvakudokseen)
Kivekset: testosteroni aikaansaa siittiöiden muodostumisen, lisää luustolihasten kasvua ja vaikuttaa sekundaaristen sukupuoliominaisuuksien kehittymiseen
Munasarjat: estrogeeni edistää munasolujen kypsymistä, ylläpitää kuukautiskiertoa sekä vaikuttaa naisen sekundaarisen sukupuoliominaisuuksien kehittymisen ja progesteroni vaikutttaa kuukautiskiertoon ja ylläpitää raskautta

Hormonit vaikuttavat veren mukana kukiessaan ainoastaan siihen soluun, jossa on oikeanlainen reseptori (proteiini). Hormonit voidaan jakaa vesi- ja rasvaliukoisiin. Erona on se, että vesiliukoinen hormoni kulkee veren tai kudosnesteen mukana liuenneena, mutta rasvaliukoiset hormonit kulkee veressä plasman proteiineihin sitoutuneina. Erono on myös se, että vesiliukoisten hormoinien reseptorit sijaitsee solukalvossa ja rasvaliukoisten solulimassa tai tumassa.

Sikäli kun hormonit vaikuttavat niin pienissä määrin, on tärkeää, että hormonitaso on elimistössä täsmälleen oikea ja sitä tasoa pitää yllä palautesäätely. Palautusäätelyssä hypotalamus ja aivolisäke säätelee yhdessä muiden umpirauhasten toimintaa.

stressi vaikuttaa syvällisesti hormonien tuotantoon. Tämä voi johtaa ideaalisen hormonitasapainon järkkymiseen ja sitä kautta fyysisiin ja psyykkisiin sairauksiin. Hormonien erittymiseen vaikuttaa edellisten lisäksi ravintomme ja liikuntatottumuksemme. 

Vuonna 2005 biologian ylioppilaskirjoituksista löytyi mielestäni erittäin helppo tehtävä. Tehtävänanto oli kertoa aivolisäkkeen etulohkon toiminnasta ja tehtävästä. 
tehtävän vastaukseen kuuluvat asiat listattuna: 

- hypotalamus säätelee hormonitoimintaa aivolisäkkeen välityksellä
- etukohkon hormoonieritystä säätelee hypotalamus hiussuoniverkostolla
-> palautesäätely (voi kertoa koko palautesäätelyn toiminnan)
- tuottaa kasvuhormonia sekä muiden umpirauhasten toimintaa sääteleviä hormoneja
- kasvuhormoni = somatotripiini
-> vaikuttaa suorasti ja epäsuorasti kudosten kasvuun ja kehitykseen
-> tehostaa solujen kykyä ottaa verenkierrosta aminohappoja rakennusaineiksi -> proteiinisynteesi tehostuu
-> kudosten kasvu tehostuu
-> maksassa, munuaisissa, ja lihaksissa ruston ja luukudoksen tehostava kudoshormoni erittää kasvuhormonia
-> voimakasta lapsuus ja nuoruusiässä

-> vähäinen eritys johtaa kääpiökasvuun ja liiallinen eritys liikakasvuun (akromegalia)

Akromegalian vaikutus on kasvojen, jalkaterien, ja kämmenten luiden kasvaminen liian suuriksi

 kuvassa akromegaliaa sairastavan käsi vasemmalla ja oikealla normaali käsi