MUNUAISTEN RAKENNE:
Virtsanerityselimistö:
Munuaisten toiminta:
- pitävät elimistössä olevan veden määrän vakiona
- säätelevät ionien (natrium, kalium) määrää
- poistavat verestä solujen aineenvaihdunnassa syntyneitä kuona-aineita, kuten virtsa-aineita (urea)
- pitävät hengityselinten kanssa yllä elimistön pH:ta
- valmistaa mm. erytropoietiinia (epo) (lisää punasolujen muodostumista ) ja osallistuu verenpaineen säätelyyn
- nefroni on munuaisen toiminnan perusyksikkö
- nefroniin kuuluu munuaiskeränen ja munuaistiehyt
- munuaiskeräseen kuuluu kotelo ja sen sisällä oleva hiussuonikeränen
Nefronin toiminta:
1. suodattuminen
- munuaiskeräsessä, jonka hiussuonikeräsistä suodattuu veriplasmaa koteloon
2. takaisinimeytyminen
- munuaistiehyissä, hyödylliset aineet ja osa vedestä palautuu takaisin hiussuoniin
- osa ainesta (glukoosi, aminohapot, natrium- ja kaliumionit) siirtyy aktiivisesi suoraan verenkiertoon
- aineiden takaisinimeytymistä säädellään elimistön tarpeiden mukaan
3. aktiivinen eritys
- erittyy aktiivisesti aineita hiussuonista -> poistuu hormoneja, lääkeaineita, elintarvikkeiden lisäaineita ja ioneja
-> poistuvat virtsan mukana
Virtsa on eliön muodostamaa nestemäistä kuona-ainetta. Virtsa erittyy munuaisissa, jotka suodattavat verta. Verestä suodatettua ainetta kulkeutuu virtsajohtimia pitkin virtsarakkoon, jonka tarpeeksi täytyttyä eliö, myös ihminen, tuntee virtsaamisen tarvetta. Virtsa poistuu rakosta virtsaputkea pitkin ulos elimistöstä.
Hermosto ja hormonit säätelevät munuaisten toimintaa
MAKSA:
Maksa on ruoansulatuselimistöön kuuluva ruoansulatusrauhanen ja elimistön suurin rauhanen.´Kuolleen ihmisen maksa painaa noin 1,5 kg, elävän vieläkin enemmän veren takia. Maksa sijaitsee vatsaontelon yläosassa oikealla puolella välittömästi pallean alla miltei täysin kylkiluiden suojassa. Maksa säätelee verensokeria ja aminohappopitoisuutta, muuttaa rasvojen hajoamistuotteita elimistölle sopiviksi, valmistaa sappinestettä, hajottaa hormoneja ja varastoi glykogeenia, verta, vitamiineja ja rautaa. Se myös tuhoaa verenkierron mukana tulevia bakteereja ja myrkkyjä. Sikiöllä maksa toimii verisoluja muodostavana elimenä.
Maksa on elimistön suurin sisäelin. Maksa sijaitsee vatsaontelon yläosassa pallean alla, jossa sitä suojaavat kylkiluut.
Maksa on tärkeä muiden elinten, kuten aivojen, munuaisten ja lihasten toiminnalle.
1. Maksalla on keskeinen merkitys aineenvaihdunnassa.
2.Erittää sappea, jossa on ruuansulatuksen kannalta monia tärkeitä aineita.
3. Käsittelee imeytyneitä ravintoaineita ja vitamiineja
4.varastoi ja muokkaa niitä elimistön tarpeita vastaavaksi.
5.Tuottaa valtaosan ihmisen valkuaisaineista ja rasvoista.
6.Säätelee ja tuottaa hiilihydraatteja.
7.Maksan osuus veren sokeripitoisuuden ja elimistön kolesterolitasapainon säätelyssä on keskeinen.
Maksa vastaa veren hyytymistekijöiden tuottamisesta ja osallistuu monen hormonin tuotantoon ja säätelyyn. Maksa poistaa elimistöstä lääkeaineita sekä alkoholia ja muita myrkyllisiä aineita.
Maksa on tärkeä muiden elinten, kuten aivojen, munuaisten ja lihasten toiminnalle.
1. Maksalla on keskeinen merkitys aineenvaihdunnassa.
2.Erittää sappea, jossa on ruuansulatuksen kannalta monia tärkeitä aineita.
3. Käsittelee imeytyneitä ravintoaineita ja vitamiineja
4.varastoi ja muokkaa niitä elimistön tarpeita vastaavaksi.
5.Tuottaa valtaosan ihmisen valkuaisaineista ja rasvoista.
6.Säätelee ja tuottaa hiilihydraatteja.
7.Maksan osuus veren sokeripitoisuuden ja elimistön kolesterolitasapainon säätelyssä on keskeinen.
Maksa vastaa veren hyytymistekijöiden tuottamisesta ja osallistuu monen hormonin tuotantoon ja säätelyyn. Maksa poistaa elimistöstä lääkeaineita sekä alkoholia ja muita myrkyllisiä aineita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti